30.8.2015

Venetsialaiset - muutaman vuoden takaa



Mitä siitä seuraa kun siivoaa kuvakansioita?
Siitä seuraa läjäpäin muistikuvia menneestä. Ja kansioiden "siivous" hidastuu kuva kuvalta kunnes sitä pysähtyy kokonaan tutkimaan tarkemmin löytöjä :)
Niinpä niin, silmiini putkahti kansio, jossa oli talletettuna tyttäreni (ja vävyn :)) häähumua - silloinkin oli venetsialaisviikonloppu!
Tarjoilen siis tämänvuotisen venetsialaisviikonlopun iloksi tuon hääkuvakavalkadin tee-se-itse -kulmasta :)


Niin, mistä ne häävalmistelut alkavat?
No päivämäärän valinnasta (juhlapaikka, vihkipappi ym.) ja hääkutsun suunnittelusta.
Tällainen neliskanttinen kutsu toteutui ja postitettiin - n. 100 hlöä oli kutsuttujen listalla.
Mami (minä) "myi" kutsuidean hääparille, teki ja painatti (oli kätevää olla kirjapainossa töissä siihen aikaan).

Komensin nuoren parin ottamaan käteensä ison vaalean paperin tms., kuvauttamaan itsensä ja lähettämään kuvan minulle. Kutsun tekstin asemoin tuolle vaalealle paperille, mitä pitävät käsissään.

Ja kun alkuun pääsi, niin sain päähäni tehdä myös menut pöytiin, tötteröt teksteineen (=rakkaus-merkitys lasten suusta) valmistamiini nekkuihin (hääkarkit), hääohjelman ym...

Tötteröt ja kakkukoriste - done.
Ja koska oli kyseessä venetsialais-lauantai, niin teemavärinä oli kaikki värit!



Kengät tyttö oli jo ostanut ennakkoon, joten sen pohjalta hääpuku...

Löysin kuin löysinkin kenkien väristä - cafe latte/maitokahvi - raakasilkkiä ja ompelijalle mars. Lopputulos oli kaunis ja tytölle sopivan tyylinen.



Myös sopivat korut piti valita...
Kello- ja koruseppä ystävättäreni lainasi korva- ja kaulakorusarjan, sillä olihan oltava jotain lainattua, jotain sinistä, jotain vanhaa...


Sinistä oli sukkanauha.
Vanhaa oli muun muassa Just Married -kyltti, josta harmi kyllä ei ole kuvaa... Oli tyylikäs tyttäreni tädin tekemä, ovaalin muotoinen.
Vanhaa oli hääauto, hääparin istuinpenkki ja vaikka ja mitä :)

Tarvikelaatikot alkoivat täyttyä hiljalleen.











Tärkeä valinta oli myös hääkimpun kukkaset. 

Tällainen oli tyttären valitsemien kukkien lopputulos. 
Valkoinen orkidea ja punertava kalla pääosassa, taikinamarjaa ja vihreää lisukkeena.
Seassa on myös viherkasvin lehtiä, nurja, punertava puoli esillä. Olikohan Nukkumaijan lehtiä...


Väkersin kaksi massiivista risusydäntä juhlapaikan seinille. Niihin piilotettiin pienet pullot, että ruusupavut saivat vesivirkistystä juhlapäivänä.
Nämä risusydämet ovat yhä vain kuosissa ja ovat koristaneet monet kihlajaiset summuut juhlat tuttavien piirissä.


Ruusupapua laitettiin myös hääparin pöydän (vielä liinaton) reunamille tehtyihin lyhtypidikkeisiin.
Lyhtypidikkeen "kaariosat" ovat vanhoja heinäkarhottimen piikkejä. Taivutus-ja hitsaushommat suorittti mieshenkilöni. Minä spreijasin niin pidiketangot, lyhdyt, ruukut kuin kaikki muutkin irtonaiset osat kuparisävyllä.
Kahdenistuttava penkki oli lainassa vanhempieni vintiltä - tein vain uudet irtopehmusteet, jotka päällystin hääpuvun sävyyn sopivalla kankaalla.


Tienvarsikylttiopasteet teimme mieshenkilän kanssa laudasta. Kolvasin niihin hääparin nimikirjaimet - erottuivat hyvin, eikä tuuli heilutellut.
Kasvikoristelut juhlapaikan terassille/sisääntuloon keräsimme rantaheinistä...


... ja kirkkoon laitoimme rusopajuangervosta yksinkertaiset asetelmat. Kukkaruukut/maljakot oli alunperin muistaakseni keltaiset, vaan spray-maalilla sävytin ne kupariksi :)
Mielestäni keskiaikaiseen kivikirkkoon ei sovi mikään pramea ja pöyhkeä kukka-asetelma, ja rusopajuangervossa oli/on kirkkoon sopivat hillityt värit - samat sävyt olivat morsiuskimpussakin.
Aivan yhtä hyvin kirkkoon olisi sopinut yksinkertainen meriheinä-asetelma - keskiaikainen kivikirkkohan sijaitsee Isossakyrössä Kyrönjoen varrella, Isonkyrön Vanha kirkko.

http://isokyro.fi/?id=144&lang=fi



Juhlapaikalle tehtiin värikkäämpää, mm. kahdenlaisia kukka-asetelmia. Matalia, joissa oli äitini kasvattamia kehäkukkia ja kerättyjä niittykukkia, sekä muutama korkeampi asetelma, joissa oli karkeaa matalaa meriheinää ja keltaisia kultapalloja äitini kukkatarhasta.
Matalien kukka-asetelmien veden värjäsin punertavaksi muutamalla tipalla punaista elintarvikeväriä.


Juhlapaikan katon parrut koristeltiin kreppinauhoin. Leikkelin etukäteen nauhat sopivan kapeiksi ja yhdistelin pitemmiksi - just hyvä venetsialaisten Kaikki värit -teemaan.


Tuo "väririsuhärpäkkä" osui silmiini jostakin alepöydästä ja löysi paikkansa tarjoilupöydälle. Sekin sai lisäkoristeekseen ruusupapua. Seurakseen sai servetit samoissa eli kaikissa väreissä :)...

 ...joita näkyy muun muassa tässä hääkakkukahvikattauksessa.
(Näyttääpä mansikkakakku muuten vinolta kuin Pisan torni tässä kuvassa :)d )

Pöydissä oli erivärisiä tuikkukynttilöitä. Ulkoterassilla oli lisäksi venetsialaiskynttilöitä, värivalosarjoja, soihtuja lammessa...


Hääpotrettien otto ennen vihkimistilaisuutta vihkikirkon Isonkyrön Vanhan kirkon seinustalla.
Tyttäreni oli tuumannut tämän jo aikoja sitten vihkikirkokseen, jos ja kun naimisiin menee. Ja näin kävi, kahdeksan vuotta (ja muutama päivä päälle) sitten. Onnea heille.


 Hääauto - sen verran iäkäs oli, että piti uudelleenkäynnistää kammesta vääntäen kirkon pihamaalla :)


Ah ja voih näitä muistoja. Hienoa, että on tallenteita tapahtumista, tässäkin yksi niistä muistorikkaimmista.
Väkertämistä riitti, ja kaikesta ei ole edes kuvaa.
Eikä tämä bloggaaminen ollut silloin mielessä edes harmaana aavistuksena :D

Mukavia elokuun viimeisiä päiviä sinne sinullekin.




25.8.2015

Kakuttaako gluteenittomasti?



Juu, joskus kyllä kakuttaa.
Ja kun itselle itseä varten ei viitsi leipoa (hyvä niin!!!), niin vieraita varten sitten.
Eikä hätiä mitiä, vaikka yksi vieraista olisi viljattomalla ruokavaliolla; jauhot vain vaihtoon - puhtaat välineet ja tarkkuutta, ettei pöllytä samalla kertaa normijauhoja.

No niin, leipomusinnostuksen alkulähteille: pari viikkoa sitten olimme tupareissa ja emännys oli tehnyt meille Brita-kakun. Erittäin Iso Maiskis!
Ja kun meille sitten oli tulossa vieraita (tuttuja), ja Brita oli mielessä edelleenkin, niin kulhot ja vatkaimet esiin ja teko-ohjetta googlettamaan. Tämän ohjeen mukaan tein:
http://www.valio.fi/reseptit/brita-kakku/

Jaoin paistuneen levypohjan kolmeen osaan (tarjoiluvati saneli muodon), kermavaahdot ja marjakimara puutarhan antimista kakkulevyjen päälle. Paitsi päällimmäiseen.
Rennoin ottein, ei tarvitse sievistellä - sehän passaa meikäläiselle.
Marjakimarassa oli mukana mansikkaa, saskatonea, vadelmaa, punaista viinimarjaa ja ostettua pensasmustikkaa.



Ja kun saimme vieraita (tuttuja) myös parin päivän kuluttua ensimmäisistä, niin sama kakku uusiksi, gluteenittomista jauhoista taas.



Britan seuraksi tein myös suolaisen piirakan, gluteenittoman niin ikään.
Ohjeessa kehuttiin pohjaa todella hyväksi, ja kommenttikentässä oli todettu sama asia, niin työn alle tämä ohje. Hyvä pohja olikin, ei mureneva, eikä kova. Gluteenittomien jauhojen kanssa värkkääminen kun ei aina ole niin yks yhteen normijauhoihin verrattuna. Pohjataikinaan lisätty juustoraaste auttoi varmaan asiaa...
 

Piirakkaohjeen nappasin täältä:
http://www.gluteenitontaleivontaa.fi/2012/08/kinkkupiirakka.html


Pohja:

100g voita/margariinia

2 dl gluteenittomia jauhoja

1/4 tl suolaa

2 rkl kylmää vettä

½ dl juustoraastetta


Täytteeseen nyt laittaa kukin mitä laittaa, minä laitoin tällä kertaa näitä:
kesäkurpitsaa kuutioituna
kirsikkatomaatteja paloiteltuna
savustettua hirvenlihaa kuutioina

Ja päälle seos näistä aineksista:
1 prk kermaviiliä
2 munaa
1/2 dl juustoraastetta
hyppyselliset suolaa ja pippuria
sopivan vähän tinjamia :)'


Kun nyt on gluteenittomat framilla, niin tässä vielä nopsakka yhden sämpylän/leipäsen ohje:

1 muna rikotaan kuppiin
1/2 dl gluteenittomia jauhoja + olematonta vähäisempi hyppysellinen suolaa seataan kananmunaan
Kuppi mikroon -> 1 min. täydellä teholla.
Ps. kupin voitelu etukäteen helpottaa tiskausta...

Jauhoina käytin tällä kertaa hirssihiutaleita ja tummaa täysjyväriisijauhoa.
Tätähän voi tuunata mielensä mukaan miten vain, muun muassa ripauksella juustoraastetta, yrttejä...

Näppärästi yksittäinen sämpylä gluteenittomalle vieraalle - tai vaikka itselle.

Loppuun vielä tietoisku: kiinnitä kaupassa huomiota gluteenittomaan jauhovalintaan - eräskin tunnettumerkkinen kuohkea jauhoseos sisältää gluteenitonta VEHNÄtärkkelystä, joka ei käy keliaakikoille eikä vilja-allergisille. Ainesosa on mainittu jauhopussin tuoteselosteessa, mutta pussin tuotenimikkeessä mainitaan gluteeniton jauhoseos. Eihän vilja-allergikko/keliaakikko voi tietää, jos joku on tietämättömyyttään leiponut ko. jauhoista... Eikä vissisti viitsi kyläpaikassa pyytää näyttämään, mistä jauhopussista emännys on leipomukset tehnyt :)
Gluteeniton -merkintä muuttui muutama vuosi sitten. Ennen oli merkintä: luontaisesti gluteeniton, joka oli vissisti täysin puhdasta.

Leivontaintoa - gluteenittomasti tai ei. Täällä käy molemmat, toistaiseksi.


----------------------------------


Kesäkukat muhkistuivat, kun pilvet väistyivät aurinko-armaan tieltä hieman pidemmäksi aikaa :)

Vaan tässä ei-niin-muhkea. Venhoseni edustalle kylvämäni niittykukat kukkivat kyllä, mutta hieman harvahkosti. Ja kovasti pinkkivoittoinen siitä tuli..
Yksittäiset valkoiset ja siniset ruiskaunokit ja moniväriset unikot eivät juuri tuosta erotu.
No, kukkiva mininiitty se nyt on kuitenkin :)

Nukenkauluksen purkissa ei ole juuri muuta kuin juuria :) Mutta kukkaa pukkaa.

  Kärhökin kauneimmillaan.


Marjasadosta tulee myös todella hyvä.
Mansikkaa on tullut yli odotusten vuosi sitten keväällä istutetuista taimista.
Vadelmaa, kirsikkaa, saskatoonea ja punaista viinimarjaa pursuaa puskista ja puista. Muutama mustaherukkakin on poimittu vuoden vanhoista puskista. Kun vaan pakastin vetäisi...





Jaaha, se olisi sitten loma kätelty, "sorville" mars ja takaisin ruotuun ajastamalla kello aamu(ja välillä ilta-)herätyksille.
Kelit olivat kyllä kohdillaan!
Hyvä vaan kun ei tullut vuoden takaisen kaltaista helleaaltoa, tämä likimainkin oli oikein riittävä.




11.8.2015

Muistojen plakkariin



Pieni lomareissu on aina paikallaan.



Pilvet vaihtoivat muotoaan tiuhaan matkan aikana - sää suosi reissua.

Ja päämäärä oli sama kuten usein ennenkin, Turku.
Tällä kertaa pysyttelimmekin siellä.
Viime kesänä kun sinkaisimme yks kaks kesken kaiken Helsinkiin ja sieltä Pietarin risteilylle :)


Turku by night. Monenmoista tarjoaa.
Yksi oikein sitten mukava yllätystapaaminenkin sattui yhden illan aikana - tuttava monien vuosien takaa tupsahti näköpiiriin - tunnistimme toisemme helposti :)


Yhtenä päivänä treffasimme mieshenkilön kummityttären lounaan merkeissä. Tiirikkala oli mainio lounaskahvila. Alle 10,- sai mahtisalaatin, erikoiskahvin valintansa mukaan ja pienen makean, joka tuolloin oli minisokerimunkki. Lounaskahvila sijaitsee lähellä Turun tuomiokirkkoa toisella puolella Aura-jokea. Suosittelen.

 Maalaissalaatti.
 Persikka-vuohenjuustosalaatti.


Käväisimme myös Turun yliopistollisessa puutarhassa. Ideoita on taas niin, että parempi olisi hävittää osa kuvista... :)



Lounas Turun kauppahallissa. Päivän keittona oli lohikeitto. Herkullista.



 Matkalla takaisin Pohjanmaalle pysähdyimme Merikarvialle tuttavien mökille.


 
Perinteinen veneretki tulon kunniaksi lähisaareen. Pikkusaarissa on mistä valita.

 
  Seuraavan päivän onkikilpailun voitti mieshenkilö hyvän kokoisella ahvenella :)



Täältä olen alunperin saanut puutarhaveneajatuksen.
Aikoinaan mansikkaveneenä ollut on tosin jo lahonnut...
Taustalla olevassa veneessä kasvaa perunaa. Etualalla on uudempi yrttiveneenä.



Pasuunakukat voivat hyvin ruukuissaan. Talvehtivat viileällä kuistilla.

Täällä on aina mukava visiteerata, kiitos heille.




Reissun jälkeen alkoi odotettu mummitusviikko!


Vauhdilla alkoikin, maakunnanvaihdoksella Etelä-Pohjanmaalta Keski-Pohjanmaalle pysähdyttiin heti menomatkan alussa PowerParkissa Alahärmässä.



Meikäläistä ei saa kovin vauhdikkaisiin eikä korkeisiin laitteisiin... Huimaa jo katsella alhaaltakin. Parissa kesyssä olin mukana, mutta mieshenkilö meni pikkumiehen seuraksi muutamiin vauhdikkaimpiin.

Tuossa keinussa tuo pieni hurjapää oli itsekseen!





Ensi töiksemme seuraavana aamuna kerättiin mansikat - oli kuulemma aivan kuin työtehdas, kun oli niin paljon mansikoita kerättävänä :) Hyvin maistui - joka päivä.




Sitten pikkumiehen odottama mökkireissu. Piti mennä pakettiautolla, kun mukaan lastattiin ennalta puhallettu "haintähystys"vene, ja vietiin samalla lisää petivaatteita mökille vanhojen tilalle ym. rekvisiittaa, evästä jne...



Retkievästä: nyyttejä grilliin ja banaanilettuja tuunattuna by Jonsku :)
Banaaniletut:
1 banaani
2 kananmunaa
--> sauvasekoittimella sur sur ja seosta paistinpannulle sulan voin kera.
Halutessasi voit laittaa vähän jauhoja.


Nyyttehin kootaan mitä on. Tässä oli ylijääneitä keitettyjä uusia perunoita, pekonia, kesäkurpitsaa, tuorejuustoa, yrttejä...




 Kanttarellitkin haettiin pois parempaan talteen.


 Ja taas maakunnan vaihto, ensin Kauhavalle...


...sitten lauantaina Isoohinkyrööhin 1700-luvun markkinoolle.



Pikkumies näki siellä tiskin takana äitinsäkin muutaman päivän paussin jälkeen. Äitinsä oli tullut lauantaiksi auttamaan mummaansa sukkamyynnissä, kielitaitoistakin tarvitaan vilkkaimpana päivänä.
Käytiin samalla reissulla myös pihapiirin museossa. Vintillä oli pikkupoikaa kiinnostavia pienoismalleja sodanaikaisista lentokoneista.
Komiat on markkinat, vaikka tässä vähän kotipitäjääni päin vedänkin :)
Sivusta kuultuna erään lusikkakorumyyjän luona: "Nämähän on aivan loistavat markkinat, täältä löytyy mitä vain!" Oli ilmeisesti keltanokkakävijä :)
Niin, taida sen paremmin sanoa.


Ja taas Kauhavalle...

Mummilareisun viimeisenä päivänä käytiin katsomassa Kauhavan kentällä kun pikkumiehen isä ja pappa lentelivät moottoripurjekoneella taivaalla pitkin ja poikin.





Näin se loma sujuu mukavasti - sopivasti kaikkea, joutenoloakin ja paljon nähtyjä tuttavia - Vilukissille terveiset ;) jos ja kun tätä luet.
Nyt taas arkisen aherruksen pariin. Keräämään vaikka niitä mansikoita, ilman hupulaista...