30.9.2013

Metsästä saatuja lisukkeita ja uusi pala aitaa


Lähdettiin eilen katsomaan, josko löytyisi suppiksia (suppilovahveroita). Heikosti löytyi, mutta sen verran, että pakkaseen asti saatiin pannulla pyöräytyksen jälkeen pari puolen litran pussia. Kanttiksia (kanttarelleja) löytyi saman verran - olivatkin muhkeita kooltaan.

Samalla reissulla silmiin osui metsäautotien varrella pieniä kuusia - niitä, jotka leikkaantuvat vuosittain matalaksi samalla kuin muukin tienreunamakasvillisuus. Näistä pienistä kuusista tulee tiheitä leikkuun ansiosta. Nooooh, siitäpä se idea sitten taas lähti (mutta ei lapasesta), ja saha suihkimaan... (saha on miehellä aina autossa mukana). Mies vahvisti tiedon, että niitä saa ottaa, kunhan tosiaan pysyy tien puoleisella osuudella...


Kesäkukkaistutuksethan alkoivat vedellä jo viimeisiään (enpä ole niitä juuri enää hoivaillutkaan). Tässä laatikossa keijunmekko vain olla nökötti ja harveni päivä päivältä, samaten ruusut ovat jo antaneet runsaat kukkasensa tälle vuotta. Lankaköynnös nyt on vielä kuosissaan (tekee muuten noihin lankoihinsa minimaalisen kokoista kukkaa). Joten...











...kesäkukille tuli lähtö.
Ruusut olivat sitkeästi juurtuneet multaan,
joten katkoin ne sisälle maljakkoon ->
nähtäväksi jää, mitä tapahtuu.
Lankaköynnös saa olla paikallaan,
kesti ainakin viime talven vihreänä
pitkälle kevääseen.
Iskin (kuvainnollisesti)
paakkuuntuneeseen multaan
keskelle laatikkoa kolme pientä
leikeltyä kuusenalkua odottelemaan talvea
(ja voiko vielä sanoa, että valoja.. :o).






:) Ja keijunmekkoakin kävi surku - se,
mitä jäi jäljelle sai siis jäädä vielä
kukkalaatikon toiselle reunalle -
tässä kyllä kesä kohtaa talven.
Leikkelen keijunmekon rippeet pois,
jahka se tästä riutuu lisää.












Myös tämä veikeä ruukkuväkerrys
sai lisäsomistusta minikuusista ja
seepramännynkävyistä.
Muutama muukin amppeli ja ruukku
sai minikuusilisukkeensa...



...kuten esim. pihasaunan
edustalla roikkuvat amppelit.
Tuli siis melko edullinen talvisomistus.
                               








Niin ja se aiemmin esitelty lyhty
on saanut harmaan värityksen.
Käytin siihen löytyneen
spray-purkin loput.
Etiketissä luki, että vasaralakka,
harmaa. Läheltä katsottuna lopputulos on
tosiaan kuin pienellä vasaralla taottu.






                                    Kanttarelleja ja suppilovahveroita, aaaaah... 


Nämä eivät juuri muuksi muutu, mutta melkein aina nappaan saaliista kuvan :)
Ei nuo suppikset siellä metsässä ihan heti silmille hyppää - konttaamalla saa melkein edetä.
Mutta näitten vähäinenkin löytyminen on aina yhtä mukavaa.


Lisää aitaa

Rusopajuanervoa on ollut keväästä saakka kurissa pitämässä heinäseipäistä tehty aitaus. Tehtiin kaveriksi toinenkin - eipä kaadu lumenpainosta uusien istutusten päälle.









Mutta mikä se tämä on???

Kukkapenkistä pukkaa tällainen kukka...
Joku sanoi sen olevan balsami, mutta eipä ole - eikä edes poksu eikä pauku, ja onhan tämä ihan erinäköinenkin.
Osaako joku sanoa nimen tälle?





4 kommenttia:

  1. Sulla on konnanyrtti, ihan kiva kasvi ja kun tuuhistuu isommaksi pensaaksi on vieläkin parempi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vai on mulla kukkapenkissä konnanyrtti :) Kiitos tiedosta!
      Nyt täytyy ruveta seuraamaan konnanyrtin kasvua. Hieman on taka-alalla tuossa penkissä, mutta jos loppukesästä vasta alkaa olla kuosissaan, niin sielläpä on hyvässä tallessa. Pitääpä googlettaa yrtistä lisäinfoa :)

      Poista
  2. Ihania kuvia. Mun näköinen aitakin. Voi voi, olisi se kesä saanut jatkaa vieraanamme. Kyllä nyt saa sanoa, että odottaa jouluvaljoa, ensi kk:n jälkeen on joulukuu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ;) Jou jou, kyllä se mieleen hiipii, pikkuhiljaa, ei voi mitään.
      Mutta antaa niiden valojen vielä olla varastossa - hetkuusen :)

      Poista